skip to Main Content

Uusia tuulia ja epäonnistumisia

On mennyt hetki kun olen viimeksi ehtinyt päivittämään blogia. Viime ajat on ollut niin hektistä, että välillä mietin kuinka selviän edes perus päivärutiineista. En valita, sillä ennen kaikkea olen kiitollinen siitä että töitä on riittänyt. Välillä tuntuu, että tarvitsisin itselleni assistentin, että saisin kaikki langat pidettyä kasassa. Stressaannun todella helposti pienistäkin jutuista, sillä en halua epäonnistua asioissa, mitkä ovat minulle tärkeitä. Joskus toivoisin voivani olla ihminen, joka ei koskaan stressaa mistään, mutta minun kohdallani se tarkoittaisi vain sitä, että en välitä. Olen aina ahdistunut asioista, joihin en voi itse vaikuttaa, tai asioista, joita en osaa itse tehdä.

Moni on varmaan kuullutkin, että olemme nyt olleet mukana sekä Seinäjoen että Kokkolan REKOssa. Varsinkin Seinäjoen REKO täytti kaikki odotuksemme, ja paljon enemmänkin. En olisi villeimmissä unelmissanikaan uskonut, että saamme niin hurjasti tilauksia sinne. Jotain meni kuitenkin pieleen sillä reissulla, ja pahemman kerran. Pakkasin tuotteita lähteäkseni Seinäjoen REKOon. Tuotteita ei voi pakata kuitenkaan liian aikaisin, että ei käy niin että ne sulavat matkalla. Arvioin pakkaamiseen kuluvan ajan pieleen, ja lähdin liian myöhään liikenteeseen. Autoon hypätessäni tajusin, että GPS ei toimi. Tai toimi, mutta se ei löytänyt kyseistä paikkaa lainkaan. Otin kännykän esille, mutta puhelimen GPS jumitti paikoillaan. Kyllähän mä nyt Seinäjoelle osaan ajaa, mutta en tietenkään ollut koskaan aiemmin käynyt REKO:ssa siellä. Juuri ennen Seinäjokea sain GPS:n vihdoin hakemaan Citymarketin ohjelmistostaan. Kun pääsin kaupan pihaan, minut valtasi pelottava tunne. Ihmisiä meni ja tuli, mutta myyjiä ei näkynyt missään. Olin väärässä paikassa. Kiitos ihanan asiakkaan, joka kyseli minun perään, sain hänen puhelinnumeronsa, ja lopulta hänen neuvoillaan löysin kun löysinkin perille. Puoli tuntia myöhässä. En ole varma onko minua koskaan eläissäni hävettänyt yhtä paljon.

Nuorempi tyttäristäni täytti vuosia viikko sitten. Koska hän tykkäsi todella paljon meidän raaka valkosuklaa-mansikkakakusta, päätin valmistaa hänelle vadelmaisen version samasta kakusta. Oikeassa olin, sillä kakku maistui hänelle enemmän, kuin hyvin. 😀 Olin samana päivänä saanut myöskin tilaamani jäätelökoneen, josta olen haaveillut jo vuosia. Valmistin synttäripäiväksi raaka vadelma-lakritsijäätelöä, ja jäätelö maistuikin aivan taivaalliselta, kun se oli juuri valmistunut. <3 Raaka jäätelöiden kanssa käy kuitenkin pakastettaessa helposti niin, että jäätelöstä tulee hieman jäinen. Yritän tässä seuraavien viikkojen aikana ratkaista tuota ongelmaa, ja jos onnistun siinä, niin kesällä myös teille on luvassa raaka JÄÄTELÖÄ. 😀

Tässä kohtaa pääsemme taas niihin epäonnistumisiin. Puhettä uudesta pähkinättömästä kakusta on ollut jo kauan. Nyt olen ihan puoliväkisin kokeillut valmistaa sellaista kolmisen kertaa. Joka kerta lopputulos on ollut todellinen pohjanoteeraus. Itseasiassa jo valmistusvaiheessa olen tiennyt, että näin tulee käymään. En ole koskaan onnistunut valmistamaan mitään pakosta. Tiedän kuitenkin, että pähkinättömille tuotteille olisi hurjasti kysyntää, mutta nyt minun täytyy tuottaa teille todellinen pettymys. En pysty sellaista valmistamaan. En kykene. En osaa. Mun taidot ei riitä. Sainpas sen sanottua. Niin pahalta kuin se tuntuukaan. Mun erikoisosaamista on tuotteiden valmistaminen pähkinöistä, sekä kuivatuista hedelmistä. Pystyn kyllä valmistamaan pähkinättömän kakun, mikä on ns. tuhdimpi kakku. Sellainen, mikä meillä on jo valikoimissa. Pystyn myös muokkaamaan siitä esim. lakritsaisen version, tai pikemminkin lakritsi-suklaakakun, mutta moussemaista kakkua en saa valmistettua hyvällä tahdollakaan. En sellaista, mikä täyttää mun omat, sekä yritykselleni asettamat kriteerit. Olen pahoillani.

Listoillemme on saapunut ”kesän” kunniaksi myös vanha tuttu palaaja viime kesältä, todella suosituksi noussut raaka valkosuklaa-mansikkakakku. Meidän kakuista tämä herkku paitsi ihastuttaa kauniilla vaaleanpunaisella värillään, myös maistuu ”vauvasta” vaariin. Jopa mun omat pienet herkkusuut, joille useinmiten maistuu vain suklaapatukat ja fudget, ovat tykästyneet tähän. Ja voin kertoa, että he ovat maistelussa todellakin alansa ammattilaisia. 😉

Ja kyllä vain, mä tiedän että mitä te odotatte. Mainintaa ”THE KAKUSTA”. Meidän uusinta tuotetta, mikä muuten päihitti Instagram-kuvallaan kaikki muut meidän Cake Dayn ottamat kuvat. Jopa Saran fudgekuvan, mikä on muuten pitänyt kuvien kärkipaikkaa jo YLI 8 kuukauden ajan!!! Uskokaa tai älkää, tunnen itseni todella voittajaksi sen jälkeen, kun kehittelin tämän tuotteen, maistoin sitä, ja tajusin millainen lottovoitto siitä tulikaan. 😉

Ja tässä vielä loput todistusaineistosta. Sara: Niin mäkin sua. 😉

Mainittakoon vielä lopuksi, että kahvilaamme saapui loppuviikosta uusi tulokas. Tulokas, jota myös minä olen odottanut hartaasti. Nimittäin nyt meillä on ikioma erikoiskahvikone! <3 Siis ihan oma, ei vuokrakone, vaan meidän Cake Dayn oma kone. Olkaa kuitenkin vielä hetken kärsivällisiä, sillä laitteen opettelu vie oman aikansa, samoin kun hyvän luomukahvipavun valintakin. Otamme koneen asiakkaille käyttöön vasta kun olemme viilanneet homman loppuun saakka. Aivan kuten meillä on tapana muidenkin tuotteidemme kohdalla. 😀 Huh, tulipas paljon tekstiä.

Ihanaa sunnuntaita,

huomenna jatkamme raakakakkujen valmistuksen opettelua,

ja tiistaina olemme taas koko päivän teidän palveluksessanne.

<3:lla Marja

Back To Top